Yö- Unohtaa

Jos mä saisin omistaa Pepelle yhden biisin, niin se olis tää. Toi biisi kertoo kaiken siitä, mitä mä tunnen kun joudun lähtemään pois. Se kertoo kaiken sen, mitä mä tunnen sitä kohtaan. Se kertoo siitä, että mä en luultavasti koskaan tuu sitä saamaan. Mut en myöskään koskaan unohda Pepeä. Se kertoo Pepestä. Siks se on mulle yks henkilökohtasimmista biiseistä ikinä.
    Käveltiin tänään linkkapysäkille Sinin kanssa. Siinä taas vaihteeks juteltiin Pepestä ja Hannusta ja Paavosta ja Lempäälästä ja kaikesta siitä tärkeestä. Sini kysy, et miks me ei Pepen kanssa yritettäis, jos siis Pepekin sitä haluis. En mä kyä tiä, et haluuko se, mut kuvitellaan tilanne, et se haluis yrittää. Mikä meitä estäis? Muiden ihmisten mielipiteet liian suuresta ikäerosta? Sen työ? Se, että mie asun täällä viä toistaiseks? Mikä? Koska... okei, hölmöä ehkä, mut mä haluisin kyllä yrittää. Mä välitän siitä ihmisestä niin hirveesti. En sano rakastavani, sitä se ei oo. Paitsi tietty ystävänrakkautta, mut se onkin ihan eri asia.
    Tiia on ihan hölmö. :) <3 Ku kerroin eilen sille, että mä en pitäis mitenkään mahdottomana sitä, että seurustelisin tytön kanssa (myönsin siis ekaa kertaa jollekin olevani bi), niin se oli ihan innoissaan. ^^ Tai siis, en mä tee tosta mitn numeroa, ei toi oo mulle mitenkään kauheen itsensä etsimisen paikka. En tiä, et pitäiskö sen sit olla. En mä oo ikinä ajatellu olevani nainen tai mies, mä oon ajatellu olevani ihan vaan Suvi. En mä sukupuoleen ihastu vaan ihan siihen ihmiseen.
    Tässä päivässä ei oo oikeen mitään kertomista. Ollu kotona ja käyny nopee Ollilla kaffilla ennen autokoulua. Saanu ottaa rennosti. Huomenna pitäis mennä ostaa junaliput <3 ja mennä koskelle Tiian kanssa ettiin Tiia<3Marko kolmevee lahjaa. :D Kohta pääsee taas sinne, minne oikeesti kuuluu. Ei jaksa oottaa. Ikävä.